Mikä viikko!

Minä niin tei sen! 👏 Viikko tuli sitten rämmittyä läpi. Ja mä selvisin hengissä, eikö ollu loppujaan niin paha kuin kuvittelin. Pärjäsin ihan hyvin jopa. Tai mitä nyt en pääsy hyökkäysten koulutyötä läpi. 😅🙈 Vähä noloa joo, mutta ei vaan ollu mun koe. No, ensiviikolla pääsen uusimaan sen.

Oli kyllä raskas viikko. Oli tetsaamista, oli aamuliikuntaa, oli koulutyötä, oli suorittamista toisensa jälkeen ja ennen kaikkea tressiä. Tää viikko on tuntunu kropassa.

Taistelun takatähtäimen kanssa;  hävisin. 😕

Sexy legs! Tullu taas tehtyä!

Yksi koulutöistä oli partiosuunnistuskisa. Olin jo ollu siitä ihan innoissani,  mutta kun toi polvi vähä petti tässä viikon alussa, niin aloin hieman pelätä miten käy.. Pääsenkö edes suorittamaan.  (Oikeesti ei olisi kannattanut,  mutta kun ei voi antaa periksi. )

Keskiviikko iltana lähettiin sitten partion kanssa matkaan ja ilta osuus meni aika hyvin. Juoksin siellä parini perässä. Tein kyllä sillä vähän halla seuraavalle päivälle. Aamulla kun päivä osuudelle lähettiin nii en todellakaan pystynyt ilman kipua juoksemaan.. 😣 Sisulla ja partion ymmärryksellä (sain lähimmät rastit ) selvittiin. Päivä osuudella mukana oli myös kisakäkrien heittoa ja tarkkuus ammuntaa. Käkrit ei lentänyt, mikä ei  yhtään ihmetytä kun mulla ei mitään heittokättä olekkaan. Ammunnoissa sain oman taulun alas kolmannella ja viimesellä mahollisuudella. 😅

Masentavin hetki oli oli varmasti tortaina oppitunnilla kun sain tietää etten päässy sitä hyökkäyksen koetta läpi. ( Yhestä pisteestä kiinni. 😣) Hetken jo aattelin että mitä helv## teen ees koko paikassa kun ei onnistu, suoritus kyky ei riitä ja polvi on mitä on. 🙈 Mikä epätoivo iski. Tähän vielä tuli pelottavien johtajarata-tehtävien ohjeet. Eli torstai oli aikaa ryhmissä suunnitella oma rasti ja perjantaina suoritettiin rastit. Jännitin jo viikko sitten rastien suorittamista. 😨

Mutta ihan turhaa. Ei nyt mitään täydellistä suorittamista,  mutta ylitti itteni.  Siitä olen ylpeä. Pärjäsin ihan ok. Rastit (kolme kappaletta ) sisälti siis jotain johtamiseen liittyvää. Pari oli sotatilanteessa ja yksi rauhanajalta. Partion johtoa ja palohälytys tilanne. Rastien jäljen tuli jopa pieni ajatus siitä että kyllä musta jossain pieni johtaja on. Pitää vain alkaa kaivaa sitä esille.. 😊 Unohtaa esillä-olo-kammo ja antaa mennä vaan. 👌

Kovasti pitää yrittää lukea. 

Perjantaina oli vielä myös koulutyö sulkeisista.  🙈 Tätä oon tavallaan peläänny,  koska pääsi vaan maantaina olemaan puoli minuuttia joukon eessä. Hyvähän siinä on sitten lähtee arvosteltavaa suoritusta tekemään. 😅 Mutta jotenkin ei vaan enää jaksanu tressata. Luin vaan hurjasti kirjalliseen  osuuteen ja tehtiin hyvin ryhmän kanssa koulutuskortti. (Oli kuulemma ollu paras,  meni korjaamatta läpi. 👌) (Ja tämä kortin tekeminekin oli ihsn kumma lisähinta,  kun ollaan koko ajan puhuttu että mennään siihen vasta AUK2:n aikana, niin tortaina sanotaan, että huomiselle valmiiksi. 😬 Hiton armeija! )

No, sitten se koitti.  Hetken jo luulin että pääsin helpolla, kun olin rivin viimeisenä.  Mutta tietty alikki huutaa ensimmäisenä mun nimeä. 😣🙈😨😨😨

Alkuun tuli paniikki, mutta nielasin sen alas. Eipä tarvinnu jännittää sitä milloin tulen oma vuoro. Rohkeasti vaan joukon eteen ja suorittaan. Vähä meinasi paniikin iskee kesken suoritusten,  mutta kokosin itteni; unohin jännittämisen ja jatkoin.
Huh!  😥 Tehty! Ja uskon että läpi pääsen. Vaikka paljon jäi asioita sanomatta... 😑
(Uusitaan tääkin sitten ensiviikolla jos täytyy.)

Nams! Kana-chilipasteijoita.

Mutta nyt vapaan viettoa. 😊 Oon leiponut tän päivän,  pasteijoita ja puolukkapiirakan. 😋 Syöny karkkia ja levänny. 😂

Kaveri väsähti jo. 😁

Jatkan tätä olotilaa,  vasta maanantaina takasin kassulle.  👌