torstai 26. tammikuuta 2017

Leirillä sattuu ja tapahtuu

On ollut niin toiminnallinen leiri, että ei oo ollut aikaa kirjootella. Paitsi nyt, kun makaan parakin lattialla kuumeessa... 🤕
Että semmosta.

Maantaina lähettiin puolilta päivin liikkeelle ja perustettiin spol-asema Pirkkanmaalle. Asemaa pyöritettiin keskiviikkoon asti.
Hommanhan veti viime viikolla saapuneet upseerikokelaat.

Mä olen 1. Spol ryhmän johtaja. 😅 ( Vähä alkoi kuumottaa alkuun kun kuulin asiasta, Mutta hyvin on mennyt.) Meitä on siis kaksi spol ryhmää jotka vaihteli tehtäviä keskenään. Johto-osa hoiti omat hommat ja tarkka-ampujat omat hommat. Paljo helpomaa kun tehtävät on näin jaettu. Alkuun mentiin 6 tunnin vuoroissa, eli hommia 6 tuntia ja lepoa 6 tuntia. Tehtävänä oli partiointi jalan ja ajoneuvolla ja pst eli panssaritorjunta. Alkuun kuulosti hyvältä, mutta ainahan nuita liikkuvia osia on ja eikä mikään mee näissä hommissa niin kuin on  suunniteltu. Loppu ajasta vaihettiin 4 tunnin pätkiin.  Toimi hetken niin, mutta pitemmän päälle lepoaika oli liian lyhyt. Onneksi homma otettiin poikki.

Ei ollu niin paska keissi kun mitä AUK:n aikana, onneksi. 😅 Oli hieman ennakkoluuloja leiriä kohtaan, mutta hyvin meni.

Meillä oli myös maalimiehiä 7 henkilöä mukana. Parhaiten jäi mieleen tilanne, kun olin apassa ( ajoneuvopartio) partioimassa käskettyä aluetta,  metästä yhtäkkiä hyppää tiellä 3 maalimiestä ampuen (paukkupanoksia) meitä kohti. Onneksi kohalla oli metsätie, jolle käännyttiin aika vauhikkaati 😅 ja irtaannuttin tilanteesta. Äkkiä ilmotusta johtopaikkaan ja toimintaosat paikalle.

Keskiviikkona vaihettiin maisemaa ja tultiin tähän lennoston kasarmin alueelle ja päästiin parakkeihin mahoittumaan.  😮😮 Voihan tätä ihmettelyn määrää! 
Ei voisi mennä paremmin.
Illasta käytiin vielä paikallisella varikolla tekemässä joukkuekoossa harjotusveto. Alue oli mitä mainioin, on se vaan erillaista vetää todellisessa ympäristössä kuin mitä meijän Ake-kylässä Ilveskalliolla.  😅 Ihan pääsi itekkin innostumaan. Spol!! 🤘

Alku oli vähä takkunen, mutta kun homman sai pyörimään niin oli hyvää menoa mun ryhmältä. Sain piettyä porukan kasassa eikä homma kaatunut. 👌

Jännä miten AUK:n alku aika ihan kammoksuin tilanteita joissa joutu  (Huom sana valinta 😅) ryhmänjohtajaksi. Oli kamalaa käskee muita ja aina aattelin että mitäs muut nyt tästä päätöksestä oikein tykkää. Ja joo siellähän kaikki haluasi olla johtajia...

Mutta huomaan että kyllä oon jonkin sortin johtajan itsestäni löytänyt sekä AUK:n  aikana ja se on vahvistunut näijen muutaman viikon aikana, kun on päässyt jääkärien kanssa tekemään hommia. Ja enkä enää tressaa sitä tilannetta. Olen siis kehittynyt. 😆 Enkä kyllä enää vaihtaisi valtaani pois mistään hinnasta. 😎

Nyt vaan ärsyttää suuresti kun eilen pääsin innostumaan tästä hommasta ja mitä vielä, kuumehan se yöllä iski. 😣 Ollut koko viikon vähä huono olo, kurkku kipee ja yskää.. Ei tainnu leiri tehä hyvää. Täällä mä nyt yksinäni makaan kun muut on treenaamassa uudenlaisessa ympäristössä. 😏 Prkl!
Mutta en oo niin hullu että lähtisin vetämään puolikuntoisena. Nyt on parempi levätä.

Katse kohti reservin aurinkoa;  tj 140 vaan!


lauantai 21. tammikuuta 2017

Semmonen viikko

Viikko taasen takana. Ei ollu viikolla energiaa kirjotella. Eipä ihme miten viikko päättykään...

Viikon aiheena oli siis kertaavana koulutuksen pitoa jääkäreille. Ensiviikolla olis leiri tiijossa ja tietysti kouluttajat haluaa että hommat hoituu kunnolla.

Torstain olinkin päivystäjä. 😅

Päivystäjänä 👌

Mutta koko viikko ollu hieman huono olo ja jotenki heikko. Maanantaina koulutusten jälkeen nukuin ihan päikkärit ennen päivällistä. 😅 Torstaina päivystäjänä ollessani oli viel heikompi olo.  Kumma että jaksoin siinä illlalla käyvä salilla ja iltapalalla.
Yöllä heräsin yhen aikaan kun maja möyrysi kamalasti.. 🙊 Eihän siinä muu auttanut kun lähteä vessaan.. Mahatauti siis iski. 😥 Päädyin sitten nukkuun vessan lattialla. 🙈

Osastolla lepäämässä. 

Aamulla veksiin ja pääsin osastolle lepään aamupäivän ajaksi ja vapautuksen vmtl niin pääsin kuitenkin lomille lähtemään. Hyvä oli osastolla levätä rauhassa. Aamusta oli jo kroppa rauhottunu, muta olo oli tosi nuutunut. Matka kotia oli kyllä kamala. Eka Bussilla Hämeenlinnaan, meinasi laatta lentää ja juna Riihimäelle, meinasi laatta lentää. 🙊 Mutta selvisin. Nyt tässä pikku hiljaa ruokaa sisuksiin niin alkaisi voimat palata. 

lauantai 14. tammikuuta 2017

Väijy pohdintoja

Täällä sitä ollaan viikko väiytty.
Voi sanoa että on rentoa hommaa. Varsinkin kun alkaa homma oleen hyppysissä. 😎

Tän viikon olen ollut siis päivä-au. Eli ei ole tarvinnut kääntää vuorokausi rytmiä onneksi. 🖒

Alku viikosta otti hieman päähän tää pelkkä istuminen ja sisällä oleminen.. Puolessavälissä viikkoa alko vaan väsyttää 😅 Ja nyt väsyttää viel enemmän..

Ainoa asia mikä on pitäny pään kasassa on illan lenkit ja salit. Päässy pois tästä rakennuksesta ja nähny muita ihmisiä.
Ja päässyt liikkumaan. Sitä täällä eniten kaipaa. Ei mua oo luotu paikalleen istumaan. 😂

Mutta ajatustyötä on tullut tehtyä. Ja suunnittelutyötä.. 😉 Tästäpä keksin idean ja laitoin jo kyselyn yhestä koulupaikasta... katotaan jos sitä pääsisi opiskelun makuun jo tässä keväällä. 🙄 Saas nähä miten käy.


Huominen vielä täällä, maanantain takasin koulutusten pariin.  👌
Pakko sanoo että ei kyllä oikeestaan paina yhtään tää kiinniolo nyt viikonloppuna. 😅

Paita edistyy hienosti ja aika kuluu!

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Viikon kuulumiset

On tää vaikeeta. 😅 Joka päivä käy mielessä että täytyy kirjottaa kuulumiset,  mut joka kerta se on vaan jäänyt... 😇 Mutta nyt asiaan. 

Eli maanantain vietin höllinä. Enkä oikeestaan menettänyt mitään, kun päivä oli kuulemma menny varusvarastolla uusia alokkaita varustaessa.

Meijänkin tupaan oli tullut kaheksan naistalokasta.  😮  Tuvan rauha on mennyttä!  🙈 Meni joka ilta kymmeneen asti. Sitten kun se porukka häsää siinä... 😥 No, eiköhän he opi pian talon tavoille.
Ja ite pääsen väijyyn ens viikoksi. 😎

Mutta viikon kun katto sitä monnien menoa, niin oon kyllä onnellinen vartioston alikersantti. Paljo helpompaa työskennellä jääkärien kanssa.  👌

Tiistaina alotus ei menny vaan aivan putkeen. 😂 (Näin jälkeen päin ihan jo naurattaa, vaikka sillon ei ollut kovin hauskaa. ) 
Lämpötila oli käynyt plussa asteilla reilu viikko sitten , joten tiet menny jäähän. Alkuviikosta satoi lunta... Kävi niin että oli muutamalle tyypille, ite mukaan lukien, tapahtu pieniä accidenttejä.🙈 Oli monella sydänkohtaukset lähellä.

Kävihän siinä niin että ryssin sitten yhen peräkärryn.. 🙈😌 Ylämäkeä ajoin hitaasti ylöspäin, kunnes pito vaan hävisi ja alettiin valumaan alaspäin... Eipä ollu mitään tehtävänä kuin oottaa että koska rysähtää. Jarruttamisesta ollut mitään apua. Kärry käänty poikittain ja sitten vasta pysähyttiin.
Hetki tästä niin kuorkki (kuorma-auto ) tuli defenderin kylkeen sieltä mäen päältä. Tuli vähän kiire juosta alta pois, kun olin ajattamassa defun kuskia. Oli aika hurjan näköstä kun se kuorkki alkoi valumaan sieltä sitä mäkeä alas.. Onneksi kukaan ei loukkaantunut päivän aikana.

Keskiviikko ja torstai olitiin sitten toisessa paikassa, hieman turvallisemmassa. 😁
Saatiin suoritettua ilman ylimääräsiä tapahtumia.

Mutta kiva oli olla ryhmänjohtajana. Eihän mulla mitään ihmeempää tehtävää ole annettu mutta kuitenkin jotain.  On mulla se oma "jämä" ryhmä. Hoijan oman tehtäväni hyvin.
Tietyt tyypit sitä on ottanu ne "johto-roolit" ja niinhän se menee.  Eihän me kaikki voija olla siellä päsmäröimässä yhtäaikaa. Nytkin jo huomaa että väliin tulee hyvinkin ristiriitaista tietoa tai käskyä. Sehän on ärsyttävää.

Tämän takia meillä meni torstain case-harjotus ihan mäkeen. Keskiviikkona illasta tehtiin suunnitelmat. Kaikki fine.
Tostaina, noin vartti lähtöön, meille sanottiin että meillä on väärä rakennus kohteena. Ei mitään. Suunnitelmat vain uusiksi.
Kohteessa tajuttiin että meillä olikin alkujaan ihan oikea rakennus.... 😏
Takaisin suunnitelmaan a. 😅
Onneksi vielä harjotellaan näitä hommia.

Katotaan jos tuossa viikolla saisi tuasen kirjotettua.  Ensviikolla ei vaan kyllä tapahu mitään.. 😂

maanantai 2. tammikuuta 2017

Tj 164- mihin tää aika häviää?!

Näin alkuun hyvät yyvet vuojet! 😁
Tästä  se vuosi 2017 lähtee.


Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Tässä on nyt pari viikkoa alikersanttina takana, ja kyllä onhan tässä vastuunsa mutta aika mahtavalta tuntuu. 😎

Eipä tuossa välipäivinä ollut mitään erikoista, kouluttajatkin pääsäännössä lomaan viettämässä. Aikalailla omatoimista liikuntaa ja rötväystä. 😂 Ihan liian helppoa! Vähä alko jos ahistaa se tekemättömyys. 🙈
Käytiin me sentään vartioston alikeille vaihtamassa FN:t glock:in. 😎 kyllä nyt kelepaa! Ja tehtiin yksi, lyhyt, case-veto meillä oli.

Saatiin myös tietää meijän sodanajan sijotukset; mut oli laitettu ryhmänjohtajaksi! 😅 Katotaan mitä tulloo... Olin oottanut vararyhmänjohtajan paikkaa, mut eihän tässä mitään.

Jospa tääkin villapaita valamistus tänä vuonna! 
Viime viikolla pääsin kuitenkin väyjyyn ekaa kertaa. Yö-au:na olin eli valvoin yöt. 😅 aika meni hyvin neuletta väkertäessä. Unet jäi vähäisiksi, kun ei sitä päivällä nukkua ossaa. 😌 Onneksi pääsi salilla käymään siinä ohessa. 💪 Kamala into olisi taasen alkaa treenaan säännöllisemmin.. Katotaan nyt miten tulee onnistumaan tässä kevään puolella.


Uusi vuosi vietettiin Kiuruveellä, ihanaa olla maaseuvun rauhassa. 💕 Ja pääsi moikkaan nuita elukoita tuassiinsa. Ja tietty porukoita ja sisaruksia unohtamatta.  😁



Tässä vielä tän maanantain hölliä vietän, illaksi vasta takasin kasulle.
Katotaan monta alokasta tupaan on tullut...

Mutta nyt vielä hetki kotona oloa. 😉